Into on palannut

Heeei,

tosiaan jos sanoisin, että intoni nukkeiluun on palannut se olisi vähättelyä. Jostain into iski minuun ja on hyvinkin palava. Ehkä se on hyvä asia.

Lähdin eilen kuvaamaan Danaa ulos ja siellä viihdyin tyytyväisenä pitkän tovin. En muistanutkaan, miten kivaa kuvaaminen on, minulla oli oikeasti hauskaa Danan kanssa. Olen todella yllättynyt tästä kaikesta, into palasi niin pitkän ajan jälkeen näin kovana.

En tosiaan tiedä lukeeko kukaan enää tätä blogia, jos lukee, niin olisi kiva tietää, mitä toivotaan tuleviin postauksiin. Voisin vaikka kehitellä jonkin kuvatarinan, jos luovuus minulta enää onnistuu. Ikävä kyllä en enää muista miten viimeisin ja kesken jäänyt kuvatarinani olisi pitänyt jatkua, nimittäin heitin varmaan "käsikirjoituksen" roskiin silloin kaksi vuotta sitten. Heh.... Toisaalta, ehkä se on hyvä. Näin saan aloitettua melkein tyhjältä pöydältä.

Eli jos on jotain toiveita, niin ilmoittakaa. Voisin myös jossain vaiheessa kuvata MH-neitejä, kun minulla niitä kerran on.

Melkein kahden vuoden jälkeen

Hei,

siitä on kulunut melkein kaksi vuotta, kun viimeksi kirjoittelin blogiini. Jos totta puhutaan, en ole edes käynyt bloggerissa koko tuona aikana.

Elämäni on muuttunut jonkin verran tässä kahden vuoden aikana. Blogin kannalta tärkein muutos on se, etten enää ole ollut innoissani nukeista. Ehkä kasvoin niistä pois, kuka tietää. Nukkeni eivät enää ole osa arkielämääni, enkä niitä edes ajattele arjessani. Nukkeperheeni ei kuitenkaan ole muuttunut kumpaankaan suuntaan millään tavalla. 

Joten miksi nyt tämä paluu? Siivoilin huonettani tässä äskettäin ja löysin nukkeni, joista tuli mieleen blogini. Päädyin siitä sitten blogiini lueskelemaan vanhoja postauksia, siitä sitten tuli yllättäen into kuvata nukkejani, joten tässä sitä ollaan. En osaa sanoa jatkuuko postailuni vai ei.

Kirjautuessani bloggeriin yllätyin positiivisesti, että osa seuraamistani blogeista ovat edelleen aktiivisia, nostan hattua sille.

En enää tunne olevani osa nukke-kulttuuria, tai miksi sitä ikinä sitten haluatkin kutsua. Yllätyin silti siitä, miten kaikki tiedot palasivat muistiini hyvinkin nopeasti pienen muistelun jälkeen. Kuvatessa huomasin kuitenkin, että tarkennus ja neitojen asettelu on hakusessa, jos ne nyt joskus olivatkaan kohdallaan. Hauskaa minulla siitä huolimatta oli, ja muistot nukkeilusta nousivat pintaan.
Saa nyt nähdä, mitä tämän harrastuksen tulevaisuus tuo tullessaan, jos enää mitään.